Wikipedia _____________
2/ Käytetyn ydinpolttoaineen huollon vaihtoehdot.KTM Energiaosaston virallista julkaisumateriaalia.
10/1999 OY EDITA AB Markku Anttila Mikael Björnberg Seppo Vuori _____________Ydinvoimalaitosten polttoainekierron suunnittelun lähtökohtana pidettiin aluksi yleisesti periaatetta, jossa halkeamiskelpoisten aineiden mahdollisimman tehokkaan hyväksikäytön takaamiseksi uraanin lisäksi myös reaktorissa syntyvä PLUTONIUM kierrätetään polttoaineena. Käytetyn polttoaineen jälleenkäsittely on olennainen osa tällaista suljettua polttoainekiertoa.
*Keskeisin sanoma tässä on se, miksi jo Anne Holmlundille TVO esitti OL-3 hankestartianomuksessaan, että vuoteen 2020 mennessä jo n. 20% maailman ydinvoimaloista kerrottiin perustuvan tulevaisuuden PLUTONIUMPOLTTOSYSTEEMIN mukaanottoon! OL-3 laitos on tämän uudenlaisen plutoniumvoiman esitaistelijaksi jo alkujaan tieten suunniteltu. Siitä huolimatta, ettei plutoniumpolttoa maasamme nykylain edes sallita. Siitä huolimatta, että puhtaana ydinaseaineena tarkoin kontroloitu tappavantuhoisana syytää 1000 kertaa säteilevämpää ydinjätettä 10 kertaa nykyreaktoritiloja säteilevämpänä, Ja koko tuotantotapaa ei sallita kuin ainoastaan NATO-maissa! Vaan annetaan tämän tarkoin julkisuudesta poissa pidetyn valtion salausarkiston OY EDITA AB jatkaa sanomaansa.Jo ydintekniikan alkuajoista tiedettiin tarve huolehtia ydinjätteistä, mutta suunittelu jätettiin kesken. Tämä raportti on katsaus uusimpiin tutkimuksiin aiheesta. Vaihtoehtoina runsasaktiivisten ydinjätteitten tai käytetyn ydinpolttoaineen sijoittamiselle esitettiin seuraavia:
- Lähettäminen avaruuteen.
- Hautaaminen napajäähän.
- Tuhoaminen ja kiinteyttäminen kallioperän sisään maanalaisten ydinräjähdysten avulla.
- Laimentaminen valtameriin.
- Upottaminen kapseloituna syvien valtamerialtaiden pohjasedimenttiin.
- Sijoittaminen kapseloituna erittäin syviin reikiin kallioperässä. (Ruotsin peruttua Posivapelleilyt epäonnistuneina turvaa nyttemmin tähän!)
- Loppusijoitus kapseloituna kallioperään muutaman sadan metrin syvyyteen.
Ensimmäiset 4, luotettavuusongelmaisvaaraa. 3 seuraavaa samaa, mutta vähemmän. Valtamerisedimentti -80 luvulla OECD ydinenergiajärjestöpiirissä selvitys (NEA 1988) todettu teknisesti toteuttamiskelpoiseksi, ympäristöhaitat erittäin alhaiset. Samoin ihmistunkeutumisriskit pienet. Palautusmahdollisuus plutoniumpolttoon pienet. Poliittinen vastustustettu jätteen upotuksena meriin, kansainvälisin sopimuksin kielletty. Perusmallin ohella selvitetään sekä syviin pystyreikiin että pitkiin vaakasuoriin reikiin tapahtuvaa loppusijoittamista (Juhlin ym. 1998, SKB 1992). Mainittuja kolmea kallioupotuksia pidetään teknisesti luotettavuudeltaan suunilleen samana. Syväporautusjätteen palautusta pidetään huomattavasti vaikeampana.
*Kuten huomaamme TVO/Posiva kaavailee kaikissa toimissaan siihen, että maasamme aletaan NATO-jäsenyyden turvin käsitelemään maailmanlaajuisesti tuotua ydinjätettä. Tällaisien haahuilujen esteenä ei näytä olevan 1000 kertaistuvat ydinsaastajätteet vuosimiljooniksi maaperäämme, ei ydinvoimaloittemme muuttuminen 10 kertaa ympäristölleen tuhoisammin säteilysyytäväksi. Ei edes se, että näin maamme joutuu ammattimaisten ydinasemateriaalivarkaiden polttopisteeseen. Edes se, että näin tuotettu ydinvoima on vähintään taas 2,5 kertaa myös nykyistä kalliimpaa. Vaikka kansa vastustaa hankkeeseen elimellisesti kuluvia massiivisia saotilaalisia NATO-kontrolerreja ja massiivisia jäsenmaksuja. Ei tunnu puuhamiehiä haittaavan edes se, etttä naapurimaista näin starttaavat ydinasehankkeemme on julistettu jo nyt niin varoitellen vaarallisiksi. On hiuskarvan varassa ettei sotaa jo sytytä!